Voi mör. Vaaliseurantaa on niin paljon vielä tekemättä. ihmissuhteet tympii.

Minusta ei ole kiva, jos ihannoi liikaa jotakin toista ihmista. Vaihtaa ihanteitaan, vaatteitaan, puhetapaa, kirjoitustapaa ja on melkeinpä samaa mieltä, kuin ihminen, jota ihannoikin. Sellaiset ihmiset kyllä toivottavasti tajuavat sen jonkin ajan päästä, kuinka typerää se on. Niin ja jos vielä omistautuu vain sille yhdelle ihmiselle, niin että se ihminen on tärkein ja muut vasta kaukana perässä. Se semmoinen on tylsää.

Olen ajatellut. On niin paljon asioita joita emme huomaa lainkaan. Pikkuinen vihreä johdonpätkä jossakin nurkassa, minkälainen katto on kirjastossa, minkälainen sinä itse olet? En osaa kirjoittaa tähän oikein mitään, mitä kaikkea jää ajattelematta, tiedostamatta.. Ovatko ne joita en huomaa surullisiakin siitä?

 Olen niin iloinen, kun tietty henkilö puhuu kanssani. Se henkilö on vai