Tulee itselle sellainen olo, että minullakin pitäisi olla poikakaveri. Kuulen aina kun äiti kyselee tuttaviltaan että mites jussa/niko/marjanne yms, jokos niillä on kaverit? Sitten päivitellään kun saadaan tietää että ne jo seurustelee, että voiku ne on niin äkkiä isoja, miten ne kasvaa nuin nopiaa. Siinä tulee itselle sellainen tunne, että minä jään yksin tähän maailmaan, vaikka ei niin vanhoja ollakkaan. Mut kuiteski. :p

Olen menossa huomenna kaavantekokurssille. Joku ihmeitä tekevä tunnin mittainen höpönlöpön köö. Jos jotakin oppisi?

Minttutee on hyvää ja minttujäätelö. Miksei kaupoissa enää ole minttukaakaota?

Löysin tänään kivalta kuulostavan ihmisen, jota olen luullut tylsäksi pissikseksi. Sitten kesällä otan kauhiasti erinlaisista ihmisistä selvää. Sitten kun on aikaa.

Olen ylpeä uudesta lompakostani, se on niin hienostunut. Tykkään kun laukkuni, sateenvarjoni ja lompakkoni on niin ristiriidassa keskenään. Ne ei tavallaan sovi ollenkaan yhteen, mutta kyllä ne sopii kuitenkin samalla aikaa täydellisesti yhteen.

Saatan mennä huomenna heggmannille(en osaa enää kirjoittaa sitä oikein, en ole varma pitääkö olla e:llä vaiko ä:llä) ystävien kanssa. Ostetaan kaakaota ja ihanat hienostuneet leivoksi, ei munkkipossuja.

tilulei! (anteeksi J)