Välitetäänkö minusta oikeasti? Ei ainakaan ajatella aina tunteita. Tai minua ei voi ymmärtää. tai jotain. Maalasin äskenm jonku aika sitten kammottavan feikkivauvaponin. Aika sievä, mutta ei kumminkaan. Vaalean sininen, keltainen harja, pepussa kukkia, punaiset posket(jotka piti maalata pakon edessä). Nimi ei ole täysin selvä, haluan antaa jonkun Harhaluuloa ja Daisya ja väkevän vaniljan sekoitusta. Tuumasin liimata sormenikin täyteen pieniä helmiä, pikaliimalla.

Tiedetäänköhän minua koulussa? Ei kait. Olis kyllä siistiä, jos joku aina ehtis koulusta minut, silmillään. Minä teen joskus joidenkin koululaisten kohdalla niin. Lukiosta on yksi hauska tyttö. Sitten on myös nätti poika. Muitakin ehkä.

Pitäisi mennä nukkumaan. Nukkuminen on ollut ihanaa ainakin tämän viikon. Sillälailla että ajattelee nukkumaan mentäessä, on se ihana nukkua. Tosin en muista edellistä unta. Jotenkin siihen liittyi edellinen automatka kappale ja anna.

Se on ikävää, jos kuuluu johonkin porukkaan, mutta ei kuitenkaan kuulu siihen, on epätoivottu henkilö. Sielle ei kerrota mitään. Ei informoida. Pitäiskö kattilatkin pestä?